Professori Richard Faltinin kotiurut, jotka perikunta myi Kouvolan seurakunnalle. Sibeliusmuseo osti urut kokoelmiinsa vuonna 1963.
Pneumaattinen koneisto; Tutti; osa pilleistä paisutuskaapissa.
Urut eivät ole kirjoitushetkellä (syyskuu 2024) soittokunnossa.
Rak. 1854 ortodoksikirkoksi ’Aleksander Nevski’, arkkitehti Konstantin Thon, muutos majakaksi ja
luterilaiseksi varuskuntakirkoksi 1918, arkkitehdit Einar Sjöström ja Jarl Eklund, luovutettu Helsingin
srk-yhtymälle 1960 ja vihitty kirkoksi 1964.Kirkon vieressä olevassa kellotapulissa on Suomen suurin kirkonkello, joka painaa 6683 kiloa.
Mekaaniset yhdistäjät:
• I/II, III/II, IV/II, IV/III I/P, II/P, III/P, IV/P
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
Sähköiset yhdistäjät:
• II/I, III/I, IV/I, I/II, III/II, IV/II, IV/III
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
• 8′ off kaikilla osastoilla
• 3 vapaasti ohjelmoitavaa yhdistäjää
Rieger REA Combination System 2 konsolia
• Main (mekaaninen koneisto)
• Mobile (sähköinen suhteellinen koneisto)
• Paisutuspolkimet: Orch., Réc., Solo, Harm. /Cresc., Yleispaisutin
• Paineen säätö: Orhester ja Positiv
Muuta:
• Suhteellisesti toimivat rekisterikoskettimet
• Jalkion jako kahteen osaan ohjelmoitavasta kohdasta
• Sostenuto, Sostenuto +
• Sivun kääntö (P>)
Musiikkitalon konserttisalin urut
Urkujen käyttöönotto 1.1.2024 Olivier Latryn avajaiskonsertissa.
Taiteellinen suunnittelu äänikertoineen: Tomi Satomaa ja Olli Pyylampi.
Fasadin suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Noan – Liedon kirkon peruskorjauksen suunnittelija.
Täysmekaaniset, soittopöytä sivussa lattiatasossa, pillistöt noin kolmen metrin korkeudessa, pillejä 1333. Lapsille oma jalkio.
Sointi varhaisromanttinen, täyteläinen, monipuoliseen käyttöön sopiva.
Käyttöönotto pääsiäisyönä 30.3.2024.