Nämä Torenbergiltä keskeneräisksi jääneet kamariurut osti Gustaf Andersson, joka täydensi ne Tuomiokirkon urkujen rakennustyön yhteydessä.
Kunnostus 1965 ja uusi puhallinkone Kangasalan urkutehdas. Uruissa alunperin ollut Waldfleut 2′ oli jossain vaiheessa vaihdettu Principal 8′:aan, joka korvattiin 1965 uudella Waldflötellä.
Viimeisin kunnostus soittokuntoon Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen 2021.
Uusien urkujen julkisivun tyylilliseksi esikuvaksi valittiin Piikkiön kirkon ensimmäisten, K.G. Wikströmin viime vuosisadan alussa rakentamien urkujen julkisivu. Soinnillisena esikuvana ovat toimineet kuuluisan saksalaisen urkujenrakentajan Friedrich Ladegastin (1818–1905) urut.
Dispositio: Ville Urponen, Tiina Ilonen, Markku Hietaharju ja Heikki Autio.
Käyttöönotto 6.10.2019
Hinta noin 420 000 €, 1352 pilliä.
Piikkiön kirkko rak. 1753–55 Kuusiston linnanraunion kivistä, suunn. Samuel Berner.
Kuvaus Marko Hakanpään kotisivuilla
Urkujen esittely Piikkiön urkuyhdistyksen sivuilla
*forte +/-
Dispositio: Paavo Soinne, julkisivu: Pentti Pelto, äänitys: Antti Alajoki. Hinta 125.800 mk.
Laajennuksen (2025) yhteydessä paisutuspillistö sijoitetiin paisutuskaappiin urkujen molemmille sivuille. Uudelle pillistölle rakennettiin kokonaan uusi ilmanantojärjestelmä ja uusi urkupuhallin, joten vanha ilmanantojärjestelmä jäi hoitamaan vanhojen pillistöjen ilmanantoa. Yhteensä 2193 pilliä.
Koneisto on mekaaninen paitsi kolmannen sormion koneisto yhdistimineen on sähköinen. Rekisterien hallinta on sähköinen Setzer-muistipaikoin. Kolme vapaata, ohjelmoitavaa yhdistintä III-sormiolla (Coupler ad lib). Vapaassa koppelissa voi valita minkä tahansa (max 10) intervallia III-sormiolta ja sen voi koplata mille tahansa sormiolle tai jalkiolle. Ohjelmoidessa voi myös valita ”äänialan”, jolla koppeli toimii.
Urut sijaitsevat historiallisen Zachariassenin fasadin takana, joka on pysynyt samana vuodesta 1891 asti.
Disposition ovat suunnitelleet Lappeenrannan seurakuntayhtymän urkurit Riina Tölli ja Toni Pussinen ja asiantuntija Pekka Suikkanen. Äänitys: Heikki Autio, Juha Virtanen ja Aku Autio.
Urkujen tyylillinen lähtökohta on ranskalainen romantiikka.
Soittokoneisto on mekaaninen ja rekisterikoneistossa on kaksoishallinta. Uruissa on Setzer-järjestelmä, jonka avulla on mahdollista simuloida ranskalaisen ohjelmiston kannalta myös Positif-pillistön olemassaoloa tyypillisesti Positif-pillistölle kuuluvan Clarinet 8´-äänikerran löytyessä pääsormiolta. Appel d’anches -järjestelmän sijaan urkurilla on käytössään kiinteät forte-pedaalit jokaiselle pillistölle. Myöskään Barker-koneistoa ei uruissa ole niiden suhteellisen pienen koon takia.
Urut on suunniteltu hollantilaisen myöhäisbarokin tyyliin. Ilmansyöttö kiilapalkeella. Tremulant koko uruille.
Käyttöönotto 1. adventtina 2024.
Urut on suunniteltu niille varatun tilan ehdoilla etsien Zachariassenin rakentamien urkujen musiikillisia ja teknisiä ominaisuuksia tukevia ratkaisuja. Urut ovat parvella, joka sijaitsee muuhun saliin nähden niin, että kaksi urkujen sivuista on saliin päin. Caspar Åkerblomin suunnittelema fasadi on kirkon arkkitehtuurin mukaisesti moderni.
Uruissa on 20 Pyhän Laurin kirkon vanhojen Zachariassen-urkujen pilliä, jotka ovat olleet varastoituna Pyhän Laurin kirkon ullakolle.
Kaksi paisutuspoljinta, erikseen pillistön edessä ja katossa oleville paisutusluukuille.
Professori Richard Faltinin kotiurut, jotka perikunta myi Kouvolan seurakunnalle. Sibeliusmuseo osti urut kokoelmiinsa vuonna 1963.
Pneumaattinen koneisto; Tutti; osa pilleistä paisutuskaapissa.
Urut eivät ole kirjoitushetkellä (syyskuu 2024) soittokunnossa.
Rak. 1854 ortodoksikirkoksi ’Aleksander Nevski’, arkkitehti Konstantin Thon, muutos majakaksi ja
luterilaiseksi varuskuntakirkoksi 1918, arkkitehdit Einar Sjöström ja Jarl Eklund, luovutettu Helsingin
srk-yhtymälle 1960 ja vihitty kirkoksi 1964.Kirkon vieressä olevassa kellotapulissa on Suomen suurin kirkonkello, joka painaa 6683 kiloa.
Edelliset urut ovat Kauhajoen Uuronkylässä.
Mekaaniset yhdistäjät:
• I/II, III/II, IV/II, IV/III I/P, II/P, III/P, IV/P
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
Sähköiset yhdistäjät:
• II/I, III/I, IV/I, I/II, III/II, IV/II, IV/III
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
• 8′ off kaikilla osastoilla
• 3 vapaasti ohjelmoitavaa yhdistäjää
Rieger REA Combination System 2 konsolia
• Main (mekaaninen koneisto)
• Mobile (sähköinen suhteellinen koneisto)
• Paisutuspolkimet: Orch., Réc., Solo, Harm. /Cresc., Yleispaisutin
• Paineen säätö: Orhester ja Positiv
Muuta:
• Suhteellisesti toimivat rekisterikoskettimet
• Jalkion jako kahteen osaan ohjelmoitavasta kohdasta
• Sostenuto, Sostenuto +
• Sivun kääntö (P>)
Musiikkitalon konserttisalin urut
Urkujen käyttöönotto 1.1.2024 Olivier Latryn avajaiskonsertissa.