Nämä Torenbergiltä keskeneräisiksi jääneet kamariurut osti Gustaf Andersson, joka täydensi ne Tuomiokirkon urkujen rakennustyön yhteydessä.
1965 kunnostus ja uusi puhallinkone, Kangasalan Urkutehdas.
Uruissa alun perin ollut Waldfleut 2′ oli jossain vaiheessa vaihdettu Principal 8′:aan, joka korvattiin 1965 uudella Waldflötellä.
2021 kunnostus soittokuntoon, Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen.
Dispositio: Ville Urponen, Tiina Ilonen, Markku Hietaharju ja Heikki Autio
Hinta: n. 420 000 €
Käyttöönotto 6.10.2019
Julkisivun esikuvana Piikkiön kirkon ensimmäisten, K. G. Wikströmin urkujen (1897) julkisivu. Soinnillisena esikuvana saksalaisen Friedrich Ladegastin (1818–1905) urut. 1352 pilliä.
Piikkiön kirkko rak. 1753–55 Kuusiston linnanraunion kivistä, suunn. Samuel Berner.
*forte +/-
Dispositio: Paavo Soinne
Julkisivu: Pentti Pelto
Äänitys: Antti Alajoki
Hinta 125.800 mk
2025 laajennus, Sotkamon Urkurakentajat. Uusi paisutuspillistö urkujen sivuille. Uudelle pillistölle rakennettiin uusi ilmanantojärjestelmä ja uusi urkupuhallin. Vanha ilmanantojärjestelmä hoitaa vanhojen pillistöjen ilmanantoa. Yhteensä 2193 pilliä.
Uuden pillistön koneisto yhdistimineen on sähköinen. Rekisterien hallinta on sähköinen Setzer-muistipaikoin. Kolme vapaata, ohjelmoitavaa yhdistintä III-sormiolla (Coupler ad lib). Vapaassa koppelissa voi valita minkä tahansa (max 10) intervallin III-sormiolta ja sen voi koplata mille tahansa sormiolle tai jalkiolle. Ohjelmoidessa voi myös valita ”äänialan”, jolla koppeli toimii.
Dispositio: Riina Tölli, Toni Pussinen ja Pekka Suikkanen
Julkisivu: Zachariassen 1891
Äänitys: Heikki Autio, Juha Virtanen ja Aku Autio
Urkujen tyylillinen lähtökohta on ranskalainen romantiikka.
Soittokoneisto on mekaaninen ja rekisterikoneistossa on kaksoishallinta. Kiinteät forte-pedaalit jokaiselle pillistölle. Barker-koneistoa ei uruissa ole niiden suhteellisen pienen koon takia.
Urut on suunniteltu hollantilaisen myöhäisbarokin tyyliin. Ilmansyöttö kiilapalkeella. Tremulant koko uruille.
Käyttöönotto 1. adventtina 2024.
Julkisivu: Caspar Åkerblom.
Urut on rakennettu Zachariassenin hengessä.
Urut ovat parvella, joka sijaitsee muuhun saliin nähden niin, että kaksi urkujen sivuista on saliin päin.
Mukana 20 Pyhän Laurin kirkon vanhojen Zachariassen-urkujen pilliä, jotka ovat olleet varastoituna Pyhän Laurin kirkon ullakolle.
Kaksi paisutuspoljinta, pillistön edessä ja katossa oleville paisutusluukuille.
Professori Richard Faltinin kotiurut, jotka perikunta myi 1919 Kouvolan seurakunnalle.
Sibelius-museo osti urut kokoelmiinsa vuonna 1963.
Pneumaattinen koneisto; Tutti; osa pilleistä paisutuskaapissa.
Urut eivät ole kirjoitushetkellä (syyskuu 2024) soittokunnossa.
Dispositio: Hgin srk-yhtymän urkuasiantuntijaryhmä
Julkisivu: rakentamo sekä Käpy ja Simo Paavilainen
Äänitys: Christian Kögler
Urut on rakennettu saksalaisen myöhäisbarokin hengessä.
Pääpillistö selkäpillistönä, kiilapalje, riippuva koneisto.
Kirkko rak. 1854 ortodoksikirkoksi ’Aleksander Nevski’, arkkitehti Konstantin Thon. Muutos majakaksi ja luterilaiseksi varuskuntakirkoksi 1918, arkkitehdit Einar Sjöström ja Jarl Eklund. Luovutettu Helsingin srk-yhtymälle 1960 ja vihitty kirkoksi 1964. Kirkon vieressä olevassa kellotapulissa on Suomen suurin kirkonkello, joka painaa 6683 kiloa.
Mekaaniset yhdistäjät:
• I/II, III/II, IV/II, IV/III I/P, II/P, III/P, IV/P
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
Sähköiset yhdistäjät:
• II/I, III/I, IV/I, I/II, III/II, IV/II, IV/III
• 16′ & 4′ kaikilla osastoilla
• 8′ off kaikilla osastoilla
• 3 vapaasti ohjelmoitavaa yhdistäjää
Rieger REA Combination System 2 konsolia
• Main (mekaaninen koneisto)
• Mobile (sähköinen suhteellinen koneisto)
• Paisutuspolkimet: Orch., Réc., Solo, Harm. /Cresc., Yleispaisutin
• Paineen säätö: Orhester ja Positiv
Muuta:
• Suhteellisesti toimivat rekisterikoskettimet
• Jalkion jako kahteen osaan ohjelmoitavasta kohdasta
• Sostenuto, Sostenuto +
• Sivun kääntö (P>)
Musiikkitalon konserttisalin urut
Urkujen käyttöönotto 1.1.2024 Olivier Latryn avajaiskonsertissa.