Urut on rakennettu soinnillisesti renessanssityyliin (mutta ulkoasu on moderni). Tremulant, Vogelgesang
(2 pientä pilliä ylösalaisin vedessä), riippuva koneisto, temperoitu viritys. Dispositio: urkurakentamo,
julkisivu: rakentamo + arkkitehti. (Tarkastuslausuntoa ei ole KUR:n arkistossa.)
Dispositio: Matti Rauhala + urkurakentamo, julkisivu: urkurakentamo, äänitys: Antti Alajoki.
Äänialat: C–f1/g3. Hinta 145.730 mk. LT 11.12.1975 Matti Rauhala.
Urut on rakennettu ruotsalaisten 1800-luvun varhaisromantiikan urkujen tyyliin. ±Forte -polkimet.
Dispositio ja äänitys: Helmuth Gripentrog + Kalevi Mäkinen.
Dispositio ja julkisivu: urkutehdas, äänitys: Erkki Lennekoski. Äänialat: C–f1/g3.
Hinta (49.600) 50.540 mk. LT 18.12.1969 Aimo Känkänen.
Urut olivat 1978–79 väliaikaissoittimena Ristinkirkossa.
Dispositio: Enzio Forsblom, julkisivu: urkurakentamo. Mustat alakoskettimet. Äänialat: C–f1/g3.
1980 peruskorjaus Urkurakentamo Virtanen. *vaihdettu 1999 metalligedacktiin (Porthan).
Dispositio, julkisivu ja äänitys: Hans Heinrich. I sormiolla rekisteri ja tila yhdelle lisä-äänikerralle. Martti Porthan äänitti urut uudelleen ranskalaisten myöhäisbarokkiurkujen tyyliin ja niiden dispositioon tehtiin muutoksia (Sifflöten tilalle matala kvinttiäänikerta, mixtur matalammaksi, Fagotille uudet tinatorvet kuparisten tilalle). Pääsormiolle lisättiin matalavireinen Bourdon 8′ (a1 = 415, muut äänikerrat a1 = 440). Kaikille äänikerroille tuli uudet rekisterikilvet ranskankielisin nimin.
Dispositio, julkisivu ja huulipillien mensuurit: Asko Rautioaho, äänitys: Veikko Virtanen + Pertti Metsävuo + Jouni Kirsi. Lievästi temperoitu viritys. Vihitty 3.10.1987.
Koneisto mekaaninen, hallinta pneumaattinen. Erillinen soittopöytä, äänialat: C–d1/f3.
Temperoitu viritys, pillit vasaroitua lyijyä. Sormiopillistöt yhteislaatikolla, kahdella äänikerralla
kaksoislisteet. Dispositio: Stefan Lönnquist + Veikko Virtanen, julkisivu: Veikko Virtanen, äänitys:
Pertti Metsävuo + Juha Virtanen.
Pillit ovat puretuista uruista, lukuunottamatta Gedacktia ja Principalin julkisivupillejä. Rekistereissä
ei ole äänikertanimiä. Sormio ja penkki ovat Viialan uruista (KU 1952). Soittimessa oli ensin yksivartinen
(riippuva) koneisto, mutta tekijä muutti sen myöhemmin kaksivartiseksi koneistoksi.
Urkuihin on tarkoitus lisätä joskus myöhemmin Subbass 16′.