Urut on rakennettu kuorolehterin ylle tehdylle erilliselle urkulehterille (jonne kuorolehteriltä noustaan
kierreportaita pitkin). Selkäpillistöllä on erillinen siirrettävä soittopöytä kuorolehterillä. Alttariuruilla
on myös erillinen soittopöytä kuorissa. Alttariurkujen äänikerroista Spitzflöte on Anderssonuruista
(1842) ja muut vuoden 1917 uruista. Trompeteria on soitettavissa kaikilla sormioilla ja Echo
III ja IV sormiolla. Uruissa on yhteensä 6057 pilliä (suurin Pr 32′ Fs = 8,3 m).
Sähköhallinta + tietokoneliitäntä, aluksi 10 ohjelmoitavaa kombinaatiota, nykyään 256, lisäksi Tutti,
GK (General-koppel/yleisyhdistin), —Kielet30. Urkujen korkeus on 14 m ja paino 15.000 kg.
Hinta noin 1,58 mmk, kokonaiskustannukset n. 2 mmk.
Dispositio: Enzio Forsblom + Erkki Alikoski + Björn-Olof Mårtenson, julkisivu: arkkit. Ola Laiho +
urkurakentamo, äänitys: Ossi Viitala + Pertti Metsävuo + Leo Kylmä. Vihitty 10.8.1980.
Tuomiokirkko (Turun Tuomiokirkkosrk) (rak. 1286–1300, palanut tai vaurioitunut historiansa aikana lähes 20 kertaa)
† (1470-luvulla?) urut, rak. mahdollisesti ”mester Cord”. Tuhoutuneet viimeistään palossa 1546.
† 1576
urut, rak. mahdollisesti Eskil Orgamästare, tuhoutuneet kirkon palossa 1594 tai 1601.
† 1629
(kuori)positiivi, tuhoutui kirkon palossa 1630.
† 1643
kahdet urut, rak. Anders Bruse (isommat lähellä saarnatuolia, pienet lähellä pääkuoria).
Tuhoutuivat kirkon palossa 1681.
† 1682
kahdet urut: Tarkk’ampujain kuorissa 12 äk (lahj. Arvid Horn), pääkuorin lähellä pieni
positiivi (lahj. Niels Kock), rikottu 1710.
Urkujenpolkija Petter Johanssonille maksettiin vuonna 1722 (kuori?)urkujen korjaamisesta,
mutta 1748 ne olivat käyttökelvottomat ja niiden jäännökset myytiin huutokaupalla
1791.
Rinne: Turun tuomiokirkko keskiaikana
Gardberg – Heininen – Welin: Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300–2000
† 1727
Johan Niclas Cahman 32/II m (ensimmäiset urut takalehterillä), äänialat C–e1/c3, lahj.
kauppias Hans Wittfooth (35.000 kuparitaalaria).29 Vaurioituivat 16.9.1738 salamaniskusta,
korj. ja uud. 1740 Olof Hedlund (hinta 4.000 K.Dal.). Vaurioituivat uudelleen
salamaniskusta 6.6.1765, korj. ja uud. 1772 Carl Wåhlström (hinta 22.000 K.Dal., mm.
kolme uutta kieliäänikertaa: HV:lle Tr 16, ÖV:lle Tr 8, jalkioon Contra Basun 32).
Korj. ja uud. 1796–97 Carl Torenberg (mm. äänialojen laajennus C–f3 ja 160 uutta pilliä).
Urut tuhoutuivat Turun palossa 5.9.1827.
† 1842
Gustaf Andersson 54/III m, lahj. leipurioltermanni Carl Wahlgren (22.996 Rdl). Soittopöytä
etuseinässä. Urut pystytti Anderssonin työnjohtaja Anders Thulé. Vihitty 5.6.1842.
Korj. 1875 Zachariassen (3 uutta äk, Barker-kevennin I ja II sormiolle sekä jalkioon).
Purettu (julkisivua lukuunottamatta) 1917.
† 1917
Kangasalan Urkutehdas opus 276 (ei 275) 67+4/IV pn. Dispositio: Martti Tulenheimo,
julkisivu: Andersson 1842. LT 12–14.10.1917 (kieliäänikerrat 25–26.10.) Oscar Pahlman
+ Fredric Isacsson + Viljo Mikkola + urkutehtaan kutsumana Oskar Merikanto,
jälkitarkastus 25–28.10.1920. Hinta 37.750 mk.
Purettu 1928 ja pystytetty 1929 uusitulle lehterille (uusi soittopöytä ja julkisivun alaosa,
suunn. professori Armas Lindgren). — Olivat vuoteen 1938 asti Suomen suurimmat
urut. Romutettu 1979 (soittopöytä talletettu Sibelius-museoon).
Erillinen soittopöytä, sijoitettuna urkujen etuseinään, äänialat: C–f1/g3 (sormiopillistöissä lisäoktaavit
–a4), 2 kombinaatiota, Tutti, —R, –Z, yleispaisutin sulkijoineen. Osa I sormion äänikerroista (<)
paisutuskaapissa. Dispositio: Pauli Riihivaara, julkisivu: museoviraston arkkitehti Heikki Havas,
äänitys: Antti Helanen. Hinta 76.800 mk. LT 16.1.1965 Pauli Riihivaara.
Piikkiön kirkko (rak. 1753–55 Kuusiston linnanraunion kivistä, suunn. Samuel Berner)
Kuva: Johan Savola
Dispositio: urkutehdas, julkisivu: arkkitehti Pekka Pitkänen, äänitys: Antti Alajoki.28
Hinta 73.900 mk. LT 28.12.1968 Enzio Forsblom.
1999 uusi hallintakoneisto, äänikertamuutos ja ”pölkkylisteiden” tilalle tavanomaiset listeet (Urkurakentamo
Virtanen).
Pallivahan kirkko (rak. srk-taloksi 1968, arkkitehti Pekka Pitkänen) on ollut sisäilmaongelmien takia käyttökiellossa vuodesta 2016 ja se on purettu vuonna 2025.
Urut lahjoitettu Lüganuksen seurakunnalle Viroon.
Paattisten kirkko rak. 1909, lääninarkkitehti Helge Rancken.
Ensimmäiset sähköpneumaattiset urut Suomessa sitten 1960-luvun. 4000 kombinaatiota. Julkisivu kirkon ensimmäisistä uruista (B.A. Thulé 1910). Aikaisemmat urut myytiin yksityiselle urkuharrastajalle Satakuntaan.
Mekaaninen koneisto (III sormiolla barker-kevennin), äänialat: C–g1/c4, sähköhallinta (tietokone,
VBOD-ohjelma), yleispaisutin, paisutuskaappien luukkujen asennon näyttö, säädettävät tremolot,
”Satakieli” (toimii polkimella), Tremolot pois -poljin.
3633 pilliä, neljä puhallinta, 12 varastopaljetta joista 5 kaksoislaskoksisia., 2 tasaajaa (HV, Pos).
Jalkiokoppelit mekaanisia, sormioyhdistimet sähköllä. Jalkio oli korkeussuunnassa n. 13 cm säädettävä (paisutus- ja yhdistinpolkimet liikkuvat mukana), mutta korkeussäätömekanismi on nyttemmin poistettu.
Dispositio: rakentamo + Marko Hakanpää + Kari Jussila + Hans-Ola Ericsson. Julkisivu: Catarina
Grönlundin kopio alkuperäisten Walcker-urkujen julkisivusta (Lars Sonck) vuodelta 1907. Hinta 840.000 €. Vihitty 13.10.2002.
Mikaelin kirkko rak. 1899–1904, arkkitehti Lars Sonck.
Erillinen soittopöytä, 4 kombinaatiota, Tutti, —R, —Z, —Man 16′, yleisyhdistin, Man 8′ koppelit, Ped 8′ koppelit, ryhmäyhdistimet: ahdasryhmä, laajaryhmä, kieliryhmä, erikoisryhmä, yleispaisutin sulkijoineen. Äänialat: C–f1/a3 (sormiopillistöissä lisäoktaavit –a4).
Dispositio: Sulo Muurikoski, julkisivu: Martti Tulenheimo, äänitys: Erkki Valanki.
Hinta 455.000 mk. LT 1.7.1936 Sulo Muurikoski + Fr. Isacsson.
1981 soitto- ja hallintakoneiston sähköistys (Urkurakentamo Virtanen) + uusi jalkiokoskettimisto.
2002 uusi setzerkombinaatiolaitteisto (Urkurakentamo Virtanen).
k u o r i p o s i t i i v i
• 1987:
(Hirvensalosta) Kangasalan Urkutehdas 1967 opus 801 6/I m
M
Holzgedackt 8’BD, Rohrflöte 4’BD, Principal 2’BD, (Nasat 1⅓’BD)>Quinta 2⅔′ (1987),
(Zimbel 2x ½′)≈Scharf 2x BD (2002 Mikaelinkirkon entisistä uruista).
P
Sordun 16′, I/P.
Dispositio ja julkisivu: Erkki Valanki, äänitys: Reino Ihalainen. Hinta (21.275) 22.795 mk.
LT 24.11.1967 Sulo Muurikoski + Nero Kauri.
Positiivi on ulkoasultaan ja alkuperäiseltä dispositioltaan Kangasalan opus 717:n kaksoiskappale
(Helsingin srk-yhtymän ”siirtourut”), mutta ilman paisutusovia.
Positiivi oli Hirvensalon srk-talossa 1967–87 ja Mikaelinkirkossa 2001–2002.
Zimbelin vaihto Scharfiksi 2002 Urkurakentamo Paavo Wirpi Ky.
Martinkirkko (rak. 1932–33, arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos)
Dispositio: Erkki Alikoski + Ossi Viitala + Veikko Virtanen,
julkisivu: arkkit.tsto Laiho–Pulkkinen–Raunio,
äänitys: Ossi Viitala + Pertti Metsävuo.
LT 16.4.1986. Vihitty 11.5.1986.
Valmistajan kuvaus
k u o r i p o s i t i i v i (srk-yhtymän continuopositiivi)
2001:
Gerrit en Henk Klop, Hollanti, 1998 5/I m
M [Gedackt] 8′, [Holzprincipal] 8’D, [Fluit] 4′, [Quint] 2⅔′, [Octaaf] 2′ (rekistereissä vain jalkamäärät)
Marko Hakanpää
Pillit puupillejä. Positiivi oli ensin jonkin aikaa Mikaelinkirkon kuorissa.
Maarian kirkko (ent. Räntämäen kirkko, rak. 1440–70)
Dispositio: urkurakentamo, äänitys: Heikki Autio + Juha Virtanen. Julkisivu edellisistä uruista (K.G.
Wikström 1900), joka on purettu julkisivua lukuunottamatta 1958.
Kuusiston kirkko rak. 1792.
Kuva: Johan Savola
Sähköhallinta, 1 kombinaatio, 0, T. Dispositio ja julkisivu: urkutehdas, äänitys: Reino Ihalainen.
Hinta 93.000 mk. LT 19.8.1971 Erkki Alikoski ym.
Pyhän Katariinan kirkko (vuoteen 1990 asti ’Kaarinan kirkko’, rak. 1450–80)