Dispositio: Ossi Viitala, julkisivu: arkkit. Timo Suomalainen, äänitys: Ossi Viitala + Juha Virtanen. Uusi kappeli (rak. 1993, arkkitehti Timo Suomalainen)

Dispositio, ulkoasu ja äänitys: Veikko Virtanen. Valm. 8.11.1968. Vanha kappeli (rak. 1910, arkkitehti E. A. Kranck)

Uusi kappeli

Dispositio: Ossi Viitala + Veikko Virtanen, julkisivu: Veikko Virtanen, äänitys: Ossi Viitala + Pertti
Metsävuo.

Jokelan kirkko (rak. srk-taloksi 1975, arkkitehti Eero Askolin)

Kuva uruista: Johan Savola

» 1950:
(kirkosta) jalkioharmoni.

Rekistereissä ei äänikertanimiä. Dispositio, julkisivu ja äänitys: Veikko Virtanen. Valm. 14.6.1958.

Urut ovat kirkon takaosassa lattialla, Subbass urkujen takana erillisenä pilliryhmänä.

Hoilolan rajaseutukirkko (‘Korpiselän srk-talo’, rak. 1949, arkkitehti Veikko Larkas)

Dispositio: Harald Andersén, julkisivu ja äänitys: Veikko Virtanen. Erillinen soittopöytä (soittaja istuu selin urkuihin). Hinta noin 3 milj. mk. Vihitty 5.11.1960.

Urut olivat 1960–2005 Ahvenanmaalla Lemlandin kirkossa. Soittopöytä, jalkio soittopenkki ja koppelikoneisto vanhaa. Uudet ilmalaatikot ja kaappi. Uudelleenrakennus ja laajennus 2010-2017.

Dispositio: urkutehdas, julkisivu: arkkitehti Pekka Pitkänen, äänitys: Vilho Putero. Hinta 21.800 mk. LT 21.7.1967 Enzio Forsblom ym.

Uudelleenäänitys 2010 Krischer Intonation.

Dispositio: Erkki Alikoski + Björn-Olof Mårtenson, julkisivu: arkkitehti Ola Laiho + Ossi Viitala,
äänitys: Helmuth Gripentrog + Leo Kylmä. II sormion pillistö I:n takana. Valm. 28.11.1980.

Turun tuomiokirkon urut

Dispositio: Enzio Forsblom, julkisivu: Veikko Virtanen + arkkitehti Pekka Pitkänen, äänitys: Ossi
Viitala + Leo Kylmä + Veikko Virtanen. Hinta 143.000 mk. LT 11.5.1973.

Tuomiokirkon urut

Urut on rakennettu kuorolehterin ylle tehdylle erilliselle urkulehterille (jonne kuorolehteriltä noustaan
kierreportaita pitkin). Selkäpillistöllä on erillinen siirrettävä soittopöytä kuorolehterillä. Alttariuruilla
on myös erillinen soittopöytä kuorissa. Alttariurkujen äänikerroista Spitzflöte on Anderssonuruista
(1842) ja muut vuoden 1917 uruista. Trompeteria on soitettavissa kaikilla sormioilla ja Echo
III ja IV sormiolla. Uruissa on yhteensä 6057 pilliä (suurin Pr 32′ Fs = 8,3 m).
Sähköhallinta + tietokoneliitäntä, aluksi 10 ohjelmoitavaa kombinaatiota, nykyään 256, lisäksi Tutti,
GK (General-koppel/yleisyhdistin), —Kielet30. Urkujen korkeus on 14 m ja paino 15.000 kg.
Hinta noin 1,58 mmk, kokonaiskustannukset n. 2 mmk.
Dispositio: Enzio Forsblom + Erkki Alikoski + Björn-Olof Mårtenson, julkisivu: arkkit. Ola Laiho +
urkurakentamo, äänitys: Ossi Viitala + Pertti Metsävuo + Leo Kylmä. Vihitty 10.8.1980.

 

Tuomiokirkko (Turun Tuomiokirkkosrk) (rak. 1286–1300, palanut tai vaurioitunut historiansa aikana lähes 20 kertaa)
† (1470-luvulla?) urut, rak. mahdollisesti “mester Cord”. Tuhoutuneet viimeistään palossa 1546.
† 1576
urut, rak. mahdollisesti Eskil Orgamästare, tuhoutuneet kirkon palossa 1594 tai 1601.
† 1629
(kuori)positiivi, tuhoutui kirkon palossa 1630.
† 1643
kahdet urut, rak. Anders Bruse (isommat lähellä saarnatuolia, pienet lähellä pääkuoria).
Tuhoutuivat kirkon palossa 1681.
† 1682
kahdet urut: Tarkk’ampujain kuorissa 12 äk (lahj. Arvid Horn), pääkuorin lähellä pieni
positiivi (lahj. Niels Kock), rikottu 1710.
Urkujenpolkija Petter Johanssonille maksettiin vuonna 1722 (kuori?)urkujen korjaamisesta,
mutta 1748 ne olivat käyttökelvottomat ja niiden jäännökset myytiin huutokaupalla
1791.
Rinne: Turun tuomiokirkko keskiaikana
Gardberg – Heininen – Welin: Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300–2000
† 1727
Johan Niclas Cahman 32/II m (ensimmäiset urut takalehterillä), äänialat C–e1/c3, lahj.
kauppias Hans Wittfooth (35.000 kuparitaalaria).29 Vaurioituivat 16.9.1738 salamaniskusta,
korj. ja uud. 1740 Olof Hedlund (hinta 4.000 K.Dal.). Vaurioituivat uudelleen
salamaniskusta 6.6.1765, korj. ja uud. 1772 Carl Wåhlström (hinta 22.000 K.Dal., mm.
kolme uutta kieliäänikertaa: HV:lle Tr 16, ÖV:lle Tr 8, jalkioon Contra Basun 32).
Korj. ja uud. 1796–97 Carl Torenberg (mm. äänialojen laajennus C–f3 ja 160 uutta pilliä).
Urut tuhoutuivat Turun palossa 5.9.1827.
† 1842
Gustaf Andersson 54/III m, lahj. leipurioltermanni Carl Wahlgren (22.996 Rdl). Soittopöytä
etuseinässä. Urut pystytti Anderssonin työnjohtaja Anders Thulé. Vihitty 5.6.1842.
Korj. 1875 Zachariassen (3 uutta äk, Barker-kevennin I ja II sormiolle sekä jalkioon).
Purettu (julkisivua lukuunottamatta) 1917.
† 1917
Kangasalan Urkutehdas opus 276 (ei 275) 67+4/IV pn. Dispositio: Martti Tulenheimo,
julkisivu: Andersson 1842. LT 12–14.10.1917 (kieliäänikerrat 25–26.10.) Oscar Pahlman
+ Fredric Isacsson + Viljo Mikkola + urkutehtaan kutsumana Oskar Merikanto,
jälkitarkastus 25–28.10.1920. Hinta 37.750 mk.
Purettu 1928 ja pystytetty 1929 uusitulle lehterille (uusi soittopöytä ja julkisivun alaosa,
suunn. professori Armas Lindgren). — Olivat vuoteen 1938 asti Suomen suurimmat
urut. Romutettu 1979 (soittopöytä talletettu Sibelius-museoon).

Paattisten kirkko rak. 1909, lääninarkkitehti Helge Rancken.

Ensimmäiset sähköpneumaattiset urut Suomessa sitten 1960-luvun. 4000 kombinaatiota. Julkisivu kirkon ensimmäisistä uruista (B.A. Thulé 1910). Aikaisemmat urut myytiin yksityiselle urkuharrastajalle Satakuntaan.