Dispositio: Risto Ainali + Hans Heinrich, julkisivu: A. Jääskeläinen + Hans Heinrich, äänitys: Hans Heinrich. Vihitty 9.4.1989.
Kirkko rak. 1902–03, arkkitehti Walter Thomén.
Urut on koottu vanhojen saksalaisten urkujen osista. Julkisivu uusi. Erillinen soittopöytä, äänialat: C–d1/f3. Vihitty 26.12.1964.
Kirkko rak. 1953, suunn. Jalmari Lankinen.
Kirkko rak. 1953, arkkitehti Antero Pernaja.
Urut on koottu vanhojen saksalaisten urkujen osista (Kaufbeuren, G. F. Steinmeyer 1885 28/II m)9. Pillistössä myös vanhempienkin äänikertojen pillejä. Keilalaatikot, urkukaappi lastulevyä. Julkisivu ja erillinen soittopöytä uudet, äänialat: C–f1/g3. Piano, Pleno, Tutti. Vihitty 22.12.1963. Korjaus ja äänikertamuutoksia 1992, Orgelbau Schmid. Uusi kokopuinen urkukaappi ja uudet koskettimistot 2006, Sotkamon Urkurakentajat.
Rak. 1956, piirt. P. Riihimäki.
Dispositio ja julkisivu: urkutehdas, äänitys: Vilho Putero.
Hinta 70.000 mk. Valm. 12.5.1976.
Soittopöytä urkujen etuseinässä, 2 kombinaatiota, Tutti, Tremolo (koko uruille), yleispaisutin sulkijoineen. Äänialat: C–f1/a3 (sormiopillistöissä lisäoktaavit –a4). — 8 äänikertaa, mutta 15 koppelia! Urut olivat Helsingissä Sibelius-Akatemian luokassa 47 harjoitusurkuina 1937–61. Ne siirrettiin Pelkosenniemelle huhtikuussa 1962. Seurakunta maksoi uruista 985.000 mk (urkujen hinta 200.000 mk + korjauskustannukset 245.000 mk + pystytys ja asennus 540.000 mk).
Kirkko rak. 1929, suunn. Yleisten rakennusten ylihallitus.
Dispositio, julkisivu ja huulipillimensuurit: Asko Rautioaho, äänitys: Juhani Tuomi. Subbass 16′ kirkon edellisistä uruista (Walcker 1912). Äänialat: C–f1/g3. Valm. 12.3.1977.
Kirkko rak. 1911–12, arkkitehti Josef Stenbäck.
Kirkko rak. Salomon Köykkä/Köhlström 1799–1800.
Subbass 16′ (1943), Principal 8’Δ, Holzflöte 8′ (1943), Oktava 4′, Fagott 16′, I/P, II/P.
Alkup. dispositio: Eino Jussila, suunnittelu ja äänitys: Mauno Linnanmäki. Tyrnävän kirkossa uruilla oli julkisivu Zachariassen-uruista vuodelta 1883. Parikkalassa uruille on tehty uusi julkisivu ja uusi urkukaappi. Soittopöytä, ilmalaatikot, koneisto ja osa pillistöä peräisin Tyrnävän kirkon uruista. Äänityksen korjaus Tyrnävällä 1980-luvulla: Jouko Pirkkanen.
Siunauskappeli rak. 1958, arkkitehti Einari Teräsvirta.
Erillinen soittopöytä, äänialat: C–d1/f3, 1 kombinaatio, Mezzoforte, Forte, Tutti, Autom. pianopedal, yleispaisutin (polkimena), —Kielet. Hinta 19.800 mk. LT 16.7.1908 Oskar Merikanto.1971 kunnostus ja äänikertamuutoksia Kangasalan Urkutehdas, 2008 disposition palautus alkuperäisasuun, Sotkamon Urkurakentajat.
Kirkko rak. 1813–17 intendentinkonttorin piirustusten mukaan, vihitty vasta 1840.
Dispositio ja julkisivu: Veikko Virtanen, äänitys: VV + Juhani Tuomi. Valm. 28.11.1965. Soitin oli väliaikaissoittimena Espoon Tapiolan kirkossa 1965–66 ja sen jälkeen ensin Paraisten kirkon kuorissa ja myöhemmin siunauskappelissa vuoteen 1992.
Kappeli oli alunperin kirkon sakaristo, muutettu suomal. kirkoksi 1652, myöhemmin kirkkomuseona, vuodesta 1968 kappelina.