Äänikertojen jako h0/c1. Sormiopillistön edessä poljinkäyttöiset taiteovet. Dispositio: urkutoimikunta. Ulkoasu: urkutehdas. Äänitys: Vilho Putero. LT 7.9.1963 utk, vihitty 8.9.1963. Helsingin seurakuntien urkuhankinnat valmisteli 1940-luvulta 1990-luvulle saakka erityinen urkutoimikunta, joka myös toimitti uusien urkujen vastaanottotarkastukset. Urkujen huollot hoidettiin 1950-luvulta lähtien urkurakentamojen kanssa solmituin vuotuisin huoltosopimuksin.
Nämä pikku-urut ovat olleet väliaikaissoittimena Pohjois-Haagan kirkossa 1963–65, Mikael Agricolan kirkossa 1966–68, Kannelmäen kirkossa 1968–70, Roihuvuoren kirkossa 1970–72, Oulunkylän kirkossa 1972–73, Mellunkylän srk-kodissa 1973–74, Huopalahden kirkossa 1974–I/1977, Kallion kirkossa I/1977–IX/1981, Malmin kirkossa IX/1981–1984, Tuomaan kirkossa 1984–86 ja Vanhassa kirkossa 1986–89, minkä jälkeen ne sijoitettiin pysyvästi Alppilan kirkon kuoriin.
Urut viety varastoon n. 2020, myydään pian (2026)
Dispositio: Harald Andersén, Paavo Raussi ja urkutehdas
Julkisivu: arkkitehti Keijo Ström ja urkutehdas
Äänitys: Vilho Putero
Vihitty 6.4.1958
I ja IIs listelaatikot, IIIs ja P sähköpneumaattiset laatikot, erillinen soittopöytä, 2 kombinaatiota, Tutti, —R, —Z, aseteltava kieliäänikertojen sulkija.
2011 peruskorjaus, äänikertamuutoksia ja uudelleenäänitys, Urkurakentamo Veikko Virtanen.
Dispositio ja julkisivu: Asko Rautioaho
äänitys: Vilho Putero
Hinta 12.000 mk
LT 8.11.1963 utk
Julkisivupillit puuta.
Urut olivat vuoteen 2014 asti Helsingissä Pakilan seurakunnan Paloheinän kirkossa. Kirkko poistettiin käytöstä 2013 homevaurioiden takia.
Dispositio: Pentti Pelto
Julkisivu ja osa pilleistä: Zachariassen 1878
Äänitys: Martti Porthan
Vihitty 23.1.2000
Urut on rakennettu ”tietoisesti Zachariassen-perinteen pohjalta ja alkuperäistä dispositiota mukaillen”: kuutiopalkeet, poljentamahdollisuus, erillinen soittopöytä, +Forte ja –Forte -polkimet (joilla avataan/suljetaan äänikerrat Qvinta 3′, Oktava 2′, Mixtur 1–3x, Trompet 8′ ja Bassun 16′).
Kirkko rak. David Olander 1803 Yli-intendentinviraston piirustusten mukaan.
Ilmananto polkimella, kannella suljettava kiinteä soittopöytä urkujen etupuolella. Äänikertojen nimikilpien alla erillinen rekisteriklaviatuuri. Ilmalaatikko on kaksiosainen keilalaatikko: etuosassa basso (C–gs0) A-muodossa, takaosassa diskantti (a0–f3) V-muodossa. Kaikilla 8′-äänikerroilla on yhteinen basso.
Urkujen kerrotaan olleen aluksi (1906–1919) Dalkarbyssä Rosanderin perheen olohuoneessa. Nykyiseen sijaintiin 1919.
2006 restaurointi, Hardo Kriisa, Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen.
Vårdö bönehus rak. 1915–16 Sv. Luth. Evangeliföreningenin rukoushuoneeksi, suunn. K. A. Andersson, entisöity 1997.
Dispositio: Sture Isacsson ja Hans Heinrich
Julkisivu: Zachariasen 1889
Äänitys: Hans Heinrich
6 äänikertaa (z): Zachariassen 1889. Lankamekanismi.
Alkuperäinen soittopöytä jäljellä urkukaapin sivulla.
Pyhän Olavin kirkko rak. 1400-luvulla.
Dispositio ja julkisivu: Erkki Valanki
Äänitys: Vilho Putero
TL 25.5.1957 Eino Jussila
Erillinen soittopöytä, 1 kombinaatio, Tutti, yleispaisutin sulkijoineen.
Urut olivat 1957–85 Kempeleen kirkossa.
Kirkko rak. srk-taloksi 1960.
Dispositio ja julkisivu: urkutehdas
Äänitys: Reino Ihalainen
Hinta 1.400.000 mk
LT 19.12.1963 Eero Varha
Kirkko rak. rukoushuoneeksi 1928, arkkit. Josef Stenbäck, kirkoksi 1977.
Kirkko kuuluu nykyään Tarjanteen seurakuntaan.
Dispositio: Asko Rautioaho
Julkisivu: arkkitehti Seppo Rihlama
Äänitys: Antti Alajoki
Hinta 505.000 mk
Vihitty 5.10.1980
4 äänikertaa (z) kirkon ensimmäisistä uruista (Zachariassen 1885).
Kirkko rak. Antti Hakola 1773–74. Kirkko kuuluu nykyään Tarjanteen seurakuntaan.
Dispositio ja julkisivu: urkutehdas
Äänitys: Vilho Putero
Hinta 29.400 mk
Valm. 11.7.1973
Kirkko rak. rukoushuoneeksi 1955, arkkitehti Veli A. Klami.
Kirkko kuuluu nykyään Haminan seurakuntaan.