Äänitys: Erkki Lennekoski
Hinta 50.750 mk (urut maksoi kirkkohallitus ja ne jäivät kirkon omaisuudeksi)
LT 3.10.1975 Enzio Forsblom
Sormiopillistö paisutuskaapissa, pillistö yhteislaatikolla (venttiilit vierekkäin), äänikerrat soitettavissa molemmilla sormioilla (kaksoislisteet).
Urut olivat 1975–1983 Helsingissä Sibelius-Akatemian Rautatienkadun toimitalon luokassa R 54, sitten 1983–2000 T-talon luokassa T 310 ja 2000–2014 luokassa T-301.
Kuopioon 2014.
Julkisivu, kaappi ja 4 äänikertaa edellisistä uruista vuodelta 1881.
Hinta 2.400 mk. Valm. 26.8.1911.
Kiinteä soittopöytä urkujen vasemmalla sivulla. Sormioäänikerrat yhteislaatikolla.
Puhallin lisätty 1990-luvulla.
ent. Suomalainen Normaalilyseo
Valm. 30.5.1910
hinta 3 780 mk
1910:
I Principal 8′, Gedacht 8′, Salicet 4′
II Konsertflöjt 8′, Aeoline 8′
P Subbass 16′
1926 soitin siirrettiin uuden juhlasalin urkuparvelle, jolloin soittopöytä siirrettiin soittimen sivulta sen eteen.
Koulurakennus vaurioitui lentopommituksessa, ja jälleenrakennuksen (KU 1945) yhteydessä Konsertflöjt 8′ muutettiin Flöte 4′:ksi, Aeoline 8′ Oktava 2′:ksi ja lisättiin Schwiegel 2′.
1945:
I Principal 8′, Flöte 4′ (ent. Konsertflöte 8′), Schwiegel 2′
II Gedackt 8′, Salicet 4′, Oktava 2′
P Subbass 16′ (C–H its.)
1956 lisättiin puhallin ja Salicet 4′:n tilalle rakennettiin Principal 4′ ja Schwiegel 2′:n tilalle Quinte 1 ⅓′.
1956:
I Principal 8′, Flöte 4′ (ent. Konsertflöte 8′), Quinte 1 ⅓′
II Gedackt 8′, Principal 4′, Oktava 2′
P Subbass 16′
2020 peruskorjaus ja entisöinti, Urkurakentamo Veikko Virtanen. Dispositio entisöitiin alkuperäistä mukailevaksi, kuitenkin 1940-luvulla tehty äänikertalaajennus säilyttäen. Entisöinnin suunnittelu: Heikki Autio, Lasse Mäki ja Pekka Suikkanen.
Hinta 40.500 mk
LT 3.2.1941 Armas Maasalo
Multiplex-urut, joissa on 4 pilliriviä ja niistä 27 ”äänikertaa” (Principal julkisivussa, Gedackt paisutuskaapissa A, Salicional ja Unda maris paisutuskaapissa B). Täyssähköinen koneisto, 2 kombinaatiota, Tutti, yleispaisutin sulkijoineen, vibrator koko uruille, värilliset rekisterikoskettimet ilman äänikertanimiä.
1991 restaurointi, Urkurakentamo Martti Porthan.
2020 restaurointi, Sotkamon Urkurakentajat.
1891–1914 ’Suomalainen reaalilyseo’ eli ”Ressu”, 1914–50 ’Helsingin Suomalainen lyseo’)
Alkuperäinen dispositio: Geo Böckerman
Julkisivu ja äänitys: Veikko Virtanen
Äänikertamuutoksia myöhemmin.
Kirkko rak. 1925, Helsingin Vapaaseurakunta.
Dispositio: Paul Ott
Julkisivu: Paul Ott ja arkkitehti Olof Hansson
äänitys: Dieter Ott
Urut lahjoittivat Konrad Adenauer ja Theodor Heuss.
Kirkko rak. 1864, arkkitehdit Harald Bosse ja C. J. von Heideken; vaurioitui tulipalossa 1958, korj. 1959, arkkit. Olof Hansson.
Dispositio, julkisivu ja tekninen suunnittelu: dipl.ins. Antti Hyry ja Veikko Virtanen
Äänityksen muokkaus: Veikko Virtanen
Riippuva koneisto (ensi kertaa Suomessa julkiseen tilaan rakennetuissa uruissa), temperoitu viritys.
Urut on rakennettu 1984–91 talkoovoimin Hyryn ja Virtasen valvonnassa. Ensimmäiseksi tehtiin pääpillistö ja jalkio, jotka valmistuivat 1985. Toisessa vaiheessa tehtiin II sormion pillistö, joka saatiin valmiiksi 1991. 13 äänikertaa (v) on tehty vanhoista pilleistä osittain uudelleen valmistettuina (hammastusten poisto ym).
Helsingin rauhanyhdistyksen seurasali rak. 1984, arkkitehti Jorma Paloranta.
Urut rakennettiin 1890 Dagsbergin kirkkoon, josta ne purettiin 1959 ja varastoitiin. Urkujen osat ovat kiertäneet useilla omistajilla, joista yksikään ei pystyttänyt niitä uudelleen.
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys osti urut lehti-ilmoituksen perusteella 1991. Urkujen siirron Suomeen ja entisöintityön tekivät Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen. Tekniset entisöintityöt tehtiin Ruotsissa Åkerman & Lund -urkurakentamossa. Käyttöönotto 25.10.1992.
Erillinen soittopöytä, Forte-poljin (O4 + O2 + Tr8), Listelaatikko. Mykkä julkisivu uusin pillein, ilmananto puhaltimella tai polkemalla (yksi suuri kiilapalje).
Lut. Evankeliumiyhdistyksen ’Kallion rukoushuone’, rak. 1906, arkkit. Vilho Penttilä.
Dispositio: prof. Josef Zimmermann
Vihitty 15.8.1965
Roomalaiskatolinen kirkko, rak. 1954, arkkit. Kaj Salenius.
Dispositio: prof. Josef Zimmermann
Roomalaiskatolinen kirkko, rak. 1859–60, arkkitehti E. B. Lohrmann.