Kestilän kirkon kuoriuruissa on kaksi sormiota ja jalkio. Äänellisessä suunnittelussa ja äänityksessä on pyritty käyttötarkoituksen ja tyylisuunnan mukaiseen lopputulokseen. Siinä tärkeänä on pidetty Principal plenosoinnin tukevuutta, selkeyttä ja kirkkautta kuin myös yksinäisten huiluäänikertojen ja yhdistelmien soinnin sopivuutta erilaisiin säestys- ja soolotehtäviin. Suhteellisen pienestä äänikertamäärästä huolimatta kyseinen urkutyyppi mahdollistaa monipuolisen urkukonsertin pitämisen.
Urkujen soitto- ja hallintakoneisto on mekaaninen. Soittokoneisto on tyyliltään kaksivartinen ja itsesäätyvä.
Urkukaappi on muotoiltu ja pintakäsitelty yksilöllisesti Kestilän kirkkoon sopivaksi. Julkipillistö on Principal 8´:n äänikerran pilleistä, päätyjulkisivut ovat Oktava 4´äänikerroista. Jalkion pillistön erillinen kaappi on sijoitettu pääkaapin taakse. Urkujen puhallin ja sen yhteydessä oleva pääpalje ovat jalkiokaapin takana.
Virolaisen Gustav Normannin rakentamat/ Olev Kents Orelitöökoda, 16-äänikertaiset urut valmistuivat Kaarlelan keskiaikaiseen kirkkoon 1879. Urut purettiin 1958-valmistuneiden Frobenius-urkujen tieltä ja varastoitiin seurakuntakodin kellariin ja aittaan. Tämä oli poikkeuksellista, yleensähän käytöstä poistetut urut tuolloin romutettiin. Olev Kents pitää Kokkolan soitinta yhtenä alkuperäisimmistä säilyneistä Normann-soittimista. Soittimen säilyminen oli suurimmalta osin Karleby svenska församlingin ahvenanmaalaissyntyisen Hemming Carlsonin ansiota. Hän sai eläessään Organum-seuran kiertopalkinnon tästä kulttuuriteostaan. Uudelleen koottu Marian kappeliin Urkurakentamo Martti Porthan OY 2017.
Hinta urkujen uudelleenrakennukselle oli 200.000 €. Kappeli ja urut otettiin käyttöön 7.5.2017.
Cymbelstjärna, II/I I/P
Paisutuskaappi koko uruille, poislukien julkisivupillit. Dispositio: Risto Ainali, Hannu Junttila, Kalevi Määttä, äänitys: Hannu Junttila, julkisivu: urkurakentamo.
Ison kappelin 9-äänikertaiset urut ovat vuodelta 2008. Saksalaisen urkurakentamon Georges Heintzin rakentamat urut on sijoitettu lehterin keskiosaan, vastapäätä alttaria. Urut ovat muotoilultaan yksinkertaiset ja rakenteeltaan selväpiirteiset. Fasadin edessä ovat käsin käytettävät luukut, joilla on myös urkujen äänenvoimaan vaikutus. Äänitys: Klaus Schleinitz.
Eija ja Olli Saijonmaan suunnittelema kappeli valmistui vuonna 1971.
Dispositio ja ulkoasu: urkurakentamo, äänitys: Helmuth Gripentrog. Positiivi oli aikaisemmin Mikaelin kirkossa.
Pillit osittain omatekoisia, osittain Kyyjärven (KU 1954) ja Viialan (KU 1952) uruista. Koskettimistot ja penkki ovat Kärsämäen uruista (KU 1938). Ostettu Pekka ja Päivi Mehtälältä Nivalasta vuonna 2004.
Siirrettävä urkupositiivi, vakiopaikkana kirkon kuori.
“Multiplex-urut”, 3 pidennettyä perusäänikertaa: a flötenprincipal 8′ C–a5, b gedackt 16′ C–a6 (paisutuskaapissa A), c spitzflöte 8′ C–a4 (paisutuskaapissa B). Tutti, tremolo koko uruille. Erillinen soittopöytä. Urut lahjoitti Valtameri Oy. Valm. 25.2.1948.
Sibelius-Akatemia hankki 1990-luvun alkupuolella alun perin Glasgown Hutchesontownin Presbyteeriseen kirkkoon rakennetut urut tarkoituksena pystyttää ne sopivaan paikkaan opetus-, harjoitus- ja konserttiuruiksi. Kun Musiikkitalon rakentaminen varmistui, päätettiin ne sijoittaa Organo-saliin. Pystytyksen yhteydessä jalkiota laajennettiin neljällä äänikerralla. Varastoinnin yhteydessä osa urkuosista varastettiin ja niitä jouduttiin rekonstruoimaan pystytyksen yhteydessä. Urkurakentamo Martti Porthan suoritti restaurointi-, korjaus-, asennus- ja äänitystyön. Urkurakentaja Olev Kents vastasi urkujen kokoamisesta ja puuttuvien osien rekonstruoinnista ja restaurointimaalaukset on tehnyt restaurointimaalaus Nykänen. Mekaanis-pneumaattinen koneisto, useita syöttö-, makasiini- ja tasauspalkeita, Tasavireinen viritys.
Urkujen rakentajaa tai rakennusaikaa ei tiedetä, mutta ne ovat 1700-luvun lopulta. Urut on kunnostanut Francesco Zanin. Kunnostuksessa poistettiin urkuihin 1800-luvulla tehdyt muutokset ja niihin tehtiin uudet palkeet, uudet koskettimistot ja 16 uutta pilliä sekä uusi kaapin alaosa. Rekisterikilvet ovat ilman jalkamääriä. Korkeiden äänikertojen yläpäässä oktaavikertaukset. Koskettimistoissa on lyhyt alaoktaavi (koskettimistot alkavat E:llä). Keskisävelviritys. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto hankki nämä urut Italiasta harjoitus- ja opetusuruiksi. “Vihkiäiset” 23.2.2003.
Urut sijaitsivat ennen T-talon urkusalissa.